Hakuprosessi Englannin yliopistoihin oli mun osalta todella todella aikaavievää, sillä tein kaiken alusta alkaen itse. Mulla ei ollut ketään, joka olisi ollut täysin samassa tilanteessa tai ketään joka olisi voinut kertoa ummet ja lammet jokaisesta harkitsemastani yliopistosta. Joten ennen itse hakuprosessin aloittamista etsin niin paljon tietoa kuin mahdollista yliopistojen vaatimista arvosanoista, maineesta, tulevaisuuden näkymistä, sijainnista ja vertailin niitä keskenään ja omien toiveideni kanssa ja löysin siten itselleni parhaiten sopivimmat yliopistot. Sen jälkeen aloitin personal statementin kirjoittamisen, jonka parissa ahersinkin syyskuusta tammikuuhun, kirjoittaen, lyhentäen ja viilaten. Se oli todella aikaavievää, sillä kyseessä oli minulle täysin uusi kirjoittamismuoto, jossa piti myydä itseään kuitenkaan sanomatta sitä suoraan samalla yrittäen erottautua kaikista muista hakijoista ja vielä vieraalla kielellä. Onnksi sain niin isältä kuin muutamalta ystävältä apua ja tukea, jonka avulla selvisin koko rumbasta kunnialla ja erittäin tyytyväisenä lopputulokseen.

Vähitellen kaikki vastaukset saapuivat munkin UCAS trackiin, enkä voisi niihin olla tyytyväisempi. Ylppäreiden korottaminen meni sen verran hyvin, että conditional offereista ainakin kolme täyttyy varmasti ja viimeinenkin on juuri siinä rajalla. Muutto Englantiin on siis jo varmaa, mutta tulevan kotikaupunkini saan selville vasta ylppäreiden tuloksien saapuessa kotiovelle. Tammikuusta lähtien oon jännitelly yliopistojen vastauksien toivossa ja nyt pitäisi vielä jännitellä toukokuun lopulle saakka, jotta voin vihdoin päättää minne päin Englantia ja mihin yliopistoon ensi syksynä lähden. Alunperin hakiessani olin aivan 100% varma, että Lontoo it is, mutta nyt syvemmän pohdinnan jälkeen olen alkanut pikkuhiljaa kallistumaan Brightonin puoleen. Jollain tavalla se vain tuntuu paremmalta vaihtoehdolta. Ehkä kaupungin rentouden, vapauden ja opiskelijakeskeisyyden takia. Onneksi mulla on vielä pari kuukautta aikaa miettiä molempien hyviä ja huonoja puolia ennen kun teen virallisen päätöksen. Sen jälkeen alkaa sitten käytännön asioiden järjestely, mikä ei oletettavasti ole siitä helpoimmasta päästä, mutta ainakin sitten voin suunnitella jo paremmin tulevaa.

Jos teillä on jotain kysyttävää hakuun liittyen, let me know!

Tämän loman jälkeen odotan innolla myös paluuta normaalimpaan arkeen. Sellaista yksinkertaista ja ihanaa elämää ennen kesän rientoja. Tulevasta kesästä aion ottaa kaiken ilon irti, sillä se on viimeisiä hetkiäni täällä Suomen puolella, sillä sain jo yhden unconditional offerin yliopistolta. Eli vaikka kirjotukset eivät menisikään muiden yliopistojen vaatimusten mukaan, suuntaan silti ensi syksynä Englantiin! Tää kyseinen uni oli hakiessa mun back up plan ei-niin-hyvän tasonsa takia, mutta jos en muualle pääse, niin onnellisena lähden silti kohti uusia seikkailuja! Nyt pitäisi vaan kärsivällisesti odottaa niin loppuja yliopiston vastauksia kuin ylppäreidenkin tuloksia, enne kun voin kertoa minne päin Englantia tämä tyttö ensi syyskuussa muuttaa.

Arkeen palaaminen on ollut lähinnä tasapainoilua työn, opiskelun ja rentoutumisen välillä ja se on ollut kiireistä, mutta todella ihanaa. Ruokarytmi ja -tavat on muuttuneet ja nopeat eväät ovat nostattaneet suosiotaan. Siinä missä aikaisemmin olisin ostanut raakapatukan tai smoothien, nyt yritän tehdä eväät itse. En pelkästään whole 30 sääntöjen takia, vaan myös rahan säästämisen vuoksi!

Tämä banaanileipä on ollut suurin pelastajani, sillä se on niin nopea tehdä ja säilyy hyvänä pakkasessa! Yhdellä satsilla saa kahdeksaan palaan eli yhden viikon jokaiselle päivälle (ja yhden extran) helpon, täyttävän ja supernamin evään.

RAAKA-AINEET

4 banaania 

4 kananmunaa

1dl kookosöljyä 

2tl kanelia

2tl kaardemummaa 

2tl leivinjauhetta

ripaus suolaa 

2,5dl kookosjauhoja 

1dl mantelijauhoja

> Blendaa kaikki ruoka-aineet keskenään ja paista 180 asteessa noin 50 minuuttia. Anna jäähtyä ennen pilkkomista & pakastamista. 

pics from pinterest

Uusi vuosi, elämäntilanne tai mikä muu tahansa muutos yltää mun elämässäni yleensä myös hiuksiini, eikä kulunut vuosi ole poikkeus. Leikkasin viime kesän jälkeen ensimmäistä kertaa otsiksen, ja rakastuin siihen täysin. Nyt se tuntuu jo niin kodilta, että kaipaan lisää muutosta. Ehdottomaksi lemppariksi (päähänpinttymäksi) on noussut kuvien kaltainen ylipitkä polkka luonnollisen vaaleilla latvoilla. Sopisi täydellisesti otsikseni kanssa!

Kuluneen syksyn aikana olen päivä kerrallaan alkanut kasvamaan ylipitkistä ja värjätyistä hiuksistani ulos ja alkanut kaipaamaan jotain luonnollisempaa ja vähemmän teinimäistä. Pitkät hiukset ovat kuitenkin aina olleet todella iso osa identiteettiäni ja niiden puolittaminen tarkoittasi suunnilleen aikuistumista. Se pelottaa hahah. Yritän kuitenkin kerätä rohkeutta ja toivottovasti myös siinä onnistun, sillä noi olisi vaan niin ihanat!!

pics from Barcelona

1. Aikainen herätys. Laitoin puhelimeeni viime viikolla vakkariherätyksen kello kuudeksi ja sen takia rakastan taas aamuja. Kaikkialla on niin hiljasta ja erinäköistä. Olen aina ollut aamuihminen, sillä superaikaisin herätessäni saan myös superpaljon enemmän tehtyä päivän aikana. Se on niin ihanaa ja pelkkä ajatuskin siitä motivoi mua nousemaan aikaisin sängystä vaikka väsyttäisikin. 

2. Jooga. Toinen syy miksi nousen aikaisin hymyssä suin on jooga. Laitan edellisenä iltana maton, vesipullon ja joogavideon valmiiksi ja kirjaimellisesti romahdan sängystä suoraan treenialustalle. Joogaan yöpuvussani yleensä noin tunnin verran ja sen jälkeinen fiilis on yksinkertaisesti maailman paras. Ja se, että kello on tällöin vasta seitsemän on ehkä vielä pikkasen parempaa.

3. Terveellinen aamupala. Ensimmäinen asia mitä heti joogan jälkeen haluan on kahvi. Istunkin hetken aikaa vaan sohvalla viltin alla ja luen hesaria kuppi kädessä. Sen jälkeen teen aamupalaksi jotain raikasta, yleensä hedelmistä ja pähkinöistä. Tällä hetkellä kaikkein yleisin aamupalani on viime postauksessa esiintynyt omenasalaatti. Niin helppo valmistaa ja superhyvää. 

4. Taukoa puhelimesta. Niin illalla kuin aamullakin. Yritän olla käyttämättä konetta kasin jälkeen ja puhelinta ysin jälkeen, sillä sinisellä valolla on mun nukahtamiseen ja unen laatuun todella suuri vaikutus. Aamusin taas yritän välttää puhelimen rämpläämistä ennen joogaa, jotta siihen keskittyminen olisi helpompaa. Tässä mulla on vielä parannettavaa, mutta onneksi oon jo hieman edistynyt. 

5. Listat. Kirjoitan edellisenä päivänä tulevan päivän to do -listan valmiiksi, koska selkyttää ajatuksia ja rauhottaa mieltä seuraavana aamuna. Ei tarvitse aloittaa päivää pohtimalla mitä kaikkea sitä pitääkään tänään tehdä, kun kaikki on valmiiksi kirjoitettuna yöpäydälläni. Suosittelen!

+ Nukahtaminen. Edellä mainituilla tavoilla olen pystynyt lyhentämään nukahtamisaikaani monella tunilla. Unenlaatuni on myös huomattavasti parempaa ja heräänkin aina todella virkeänä ja valmiina tulevaa päivää varten.  Kaikesta tästä muodostuukin eräänlainen ketjureaktio!

En ole näiden rutiinien kanssa ehdoton, vaan joustan aina fiiliksen mukaan. Olen kuitenkin huomannut, että näin tehdessäni olen energisempi, onnellisempi ja toimeliaampi. Suosittelen kokeilemaan! 

January mood: a choice

Tänä vuonna aion ennen kaikkea kuunnella sydäntäni ja tehdä töitä unelmieni eteen. Haluan keskittyä elämäni tärkeimpiin asioihin ja kehittää itseäni niihin liittyvien tietojeni, taitojeni ja tapojeni osilta. Tämä projekti tulee viemään paljon aikaan, mutta onneksi vuodessa on 12 kuukautta ja mahdollisuutta. Jokaisessa kuussa aion haastaa itseni yhdellä tavalla, ja keksittää energiani siihen ja toivottavasti myös omaksua opitut asiat. Tämä tulee minulle niin tarpeeseen, sillä varsinkin viime aikoina olen tehnyt paljon kaikkea, mutten mitään koko sydämellä. Ensimmäisen kuun haasteena onkin siksi valintojen tekeminen: päättää mistä haluan itsessäni ja elämässäni pitää kiinni, mitä aion vielä kehittää ja mistä olen valmis luopumaan. 

Sunday walks & brunch

Hey babes! Viikko siinä meni, että kunnolla pääsin uuden vuoden meininkiin, mutta siitä huolimatta oon ihan superinnoissani kaikista muutoksista! Maanantaina aloitin kehon puhdistusprosessin, tänään muutin blogin ulkoasun freshinpään (tykkäättekö?) & huomenna aloitan uudessa ihanassa työssäni. Tässä kaiken ohella olen myös alottanut lukemaan ylppäreihin ja viilannut personal stetementtiä ihan hulluna. Sunnuntaina on sen viimeinen lähetyspäivä, joka kyllä kieltämättä vähän pistää stressaamaan. Kiirettä siis riittää, mutta se on aivan ihanaa! Tuntuu siltä kuin pääsisi elämässä eteenpäin ja konkreettisesti lähemmäksi unelmia. Paljon työtä on edessä, mutta samalla on sormet ristissä ja siinä toivossa, että kaikki menee tavoitteiden mukaan. Toivottavasti teilläkin!

Kehoni on aina kertonut todella herkästi, mikäli jokin ruoka ei minulle sovi ja olen siten pikkuhiljaa jättänyt tiettyjä ruokaryhmiä kokonaan pois. Ensin ruokavaliostani lähti vehnä, seuraavana maitotuotteet ja lopulta gluteeni ja sokeri. Viime aikoina olen kuitenkin huomannut kärsiväni pienistä vatsakivuista, jatkuvasta päänsärystä, voimattomasta olosta ja unettomuudesta. Energiatasot vaihtelevat päivän mittaan liian alhaalta aivan liian korkealle. Syön edelleen puhdasta ruokaa, joten mistä kiikastaa? Uskoisin, että kaikesta siitä muusta. Ateriarytmistä, napostelusta, liiallisesta kahvin juomisesta ja tiettyjen ruokien syömisestä väärään aikaan.


Uuden vuoden kunniaksi päätinkin opetella lopullisesti pois tyhmistä tavoistani ja muuttaa ruokailutottumuksiani paremman olon toivossa. Halusin opetella puhtaasti syömisen lisäksi myös rakentamaan tasapainoisen lautasmallin, lopettaa napostelun ja keskittyä kunnon aterioihin. Etsin & löysin paljon tietoa ja kokemuksia, joiden pohjalta päätinkin karsia vielä muutaman ainesosan ruokavaliostani ja syödä Whole 30 ohjelman mukaisesti.

En yleensä innostu dieeteistä, mutta tämä osui oman ajatusmaailmani kanssa niin hyvin yhteen etten voinut muuta kuin kokeilla. Uudesta vuodesta lähtien olen syönyt rennolla otteella sallittujen ruokien puitteissa ja totuttanut kehoani vähitellen uuteen ruokavalioon. Olo on jo selkeästi parempi verrattuna joulun jälkeiseen ähkyyn (yllätyys), mutta haluan olla vieläkin tarkempi. Tänään on siis hyvä päivä aloittaa kuukauden mittaisella tehokuurilla.


Mitä siis jätän sokerin, alkoholin, maidon ja gluteenin lisäksi pois?

1. Luonnollisen makeutuksen. Vaahterasiirapin, hunajan, agaven ja kookossokerin joudun jättämään pois. Onneksi hedelmät (taatelit) toimivat ihan yhtä hyvin!
2. Viljat ja palkokasvit. Kauran, riisin, maissin quinoan, kikherneet, linssit, maapähkinät, soijan ja pavut. Näitä olen syönyt lähinnä hätävarana tuoreiden kasvisten loppuessa kaapista. Eli ei vielä syytä paniikkiin.
3. Roskaruuan tekemisen terveellisistä ainesosista. Äääääks! Kiinnostavin ja kammottavin sääntö koko ohjelmassa. Pointtina toiminee alkuperäisen ja tervellisemmän versioiden vertailun välttäminen, jossa jälkimmäinen kuulemma häviää helpolla. Itse haluan vain eroon vanhoista tavoista ja cravingseista ja korvata ne uusilla terveellisillä tavoilla.

Muuten ruokavalioni pysyykin samanlaisena (kaikki sallitut ruuat löytyy täältä). Suurin haaste minulle löytyy siitä, miten niitä kuuluu kuluttaa päivän mittaan. 

1. Syö ajatuksella. Jätä puhelin, netflix ja muut häirintätekijät ruokailutilanteesta.
2. Kolme + yksi ateriaa päivässä. Aamupala, lounas ja illallinen + treenin jälkeinen ateria. Ei napostelua, vaan kunnon aterioita. Opettelen myös syömään isomman aamupalan ja pienenmän illallisen.
3. Ennen treeniä. 15-75 min aikaisemmin pitäisi syödä pieni, jokin edellä mainituista aterioista, joka koostuu pienestä annoksesta proteiinia ja hyvistä rasvoista. Ei hedelmiä tai superhiilari vihanneksia.
4. Treenin jälkeen. Mahdollisimman pian (15-30 min) treenin jälkeen pitää syödä extra-ateria, joka koostuu keskikokoisesta annoksesta helposti sulatettavaa proteiinia ja superhiilareista.

Tykkään itseni haastamisesta ja uuden kokeilemista, eikä ruokavalio ole siinä poikkeus. On hauskaa toimia koekaniinina, kokeilla uusia reseptejä ja katsoa jos jokin ruokailutapa toimiikin entistä paremmin. Olen myös kaivannut ateriointiin sännöllisyyttä ja rutiinia jo pitään, ja edellämainitut sääntöset mahdollistavat sen ilman liian kurinalaista elämää. Varsinkin nyt kun tunnen kuinka kehoni kaipaa puhdistusta joulun jälkeen ja ruuansulatus megaboostia tulevaa vuotta varten, enkä kyllä keksi parempaa tapaa tehdä sitä! Olen tästä niin innoissani & mulla on jo muutama jakamisen arvoinen resepti mielessä joten stay tuned.

Koko kulunut viikko on tullut vietettyä enemmän tai vähemmän neljän seinän sisällä punaisten, kuivien ja turvonneiden silmäluomien takia. Heti ulkoilman tiputtua nollalukeman alapuolelle alkoi mun atooppinen iho nimittäin oireilla. Tästä oon kärsiny koko elämäni ja kokemuksista oppineena olen siis pysytellyt sisätiloissa, rasvannut luomia minuutin välein ja vältellyt liikuntaa - hiki nimittäin sattuu ja paljon. Tehokuurista huolimatta iho on pysynyt aika lailla yhtä huonona, joten pakotin itseni  kaulahuivi ja pipo melkein toisissaan kiinni apteekkiin ostamaaan Avenen superkehuttua silmäympärysvoidetta.

Samalla yritin keksiä itselleni jotain muuta ajanvietettä kuin netflix, yoga ja personal statementin kirjoittaminen ja poikkesin viereiseen kauppaa ostamaan tarvikkeita terveellisiin joulupalleroihin. Googlettelin sanoja raw balls, christmass balls ja tasty balls saadakseni ideoita ja onneksi hakutulokset kuuluivat oikeeseen kategoriaan. 

Talvessa on monta asiaa, joita en vaihtaisi edes kauniiseen kesäpäivään ja niistä ehdoton ykkönen on isot talvitakit. Mulla onkin tullut tavaksi ostaa joka vuosi jotain edellistä takkia isompaa ja pehmosempaa ja tänä vuonna olen tainnut saapua jo melkein maksimiin. Niin koossa kuin ihanuudessakin. 

Ensimmäisen välivuoteni piti olla täynnä mahdollisuuksien kartoittamista ja vaihtoehtojen puntarointia, mutta sainkin todella hyvän työn ihan liian aikaisin. Unohdin siinä samassa tulevaisuuden pohtimisen ja päätin vain tehdä töitä ja mennä tutulla ja turvallisella alkuperäisellä suunntelmallani ja hakea keväällä kauppikseen. Onneksi tämä suunnitelma ei toiminut, sillä olisin katunut sitä myöhemmin.

Kesän pettymyksen kadottua ja lomailun loputtua alkoi vaihtoehtojen tutkiminen. Selasin ensiksi Suomen koulut läpi ja tajusin, ettei täällä ole minulle oikeastaan mitään tarjottavaa. Aloin tutkia ulkomaiden mahdollisuuksia ja innnostuin ihan uudella tavalla. Etsin, tutkin, pohdin ja otin selvää kaikesta mahdollisesta koulujen rankingeista itse hakuprosesseihin ja työllistymisprosenteista asumisen kustannuksiin. Vaihtoehtoja tutkiessa alkoi ulkomailla asuminen konkretisoitua ja tuntua aina vaan paremmalta. Jossain vaiheessa siitä tulikin uusi suunnitelmani. Sellainen suunnitelma, jota pystyin vihdoin kutsumaan myös unelmaksi.

Tämä päätös lähteä ulkomaille on alusta alkaen tuntunut oikealta, mutta sen hyväksyminen on vaatinut monen monta iltakävelyä, paljon kyyneleitä ja levottomia yöunia. Olen myös joutunut pohtimaan olenko valmis luopumaan tietyistä asioista ja aloittamaan kaiken perjaatteessa alusta vieläpä yksin. Muutaman kuukauden pohtimisen jälkeen olen tullut siihen tulokseen, että itseni haastaminen ja heittäminen tuntemattomaan on juuri sitä mitä tarvitsen. 

Minun reittini ei ole ollut mikään helpoin tai yksinkertaisin, mutta minulle se on ollut juuri oikea. Muistan vielä kun muutama vuosi sitten moni ihmetteli lakkiaisissani päätöstäni kun kerroin olevani hakematta minnekkään ja nyt uudestaan kun kerroin lopettavani työt hyvässä työpaikassani. Vapaaehtoinen työttömyys ei kun ole mitenkään tavallista tässä maailmassa, eikä vapaaehtoisia välivuosiakaan katsota tarpeeksi hyvällä. Mutta nämä molemmat valinnat olivat juuri sitä mitä silloin tarvitsin ja olen niin ylpeä ja onnellinen, että pidin pintani ja uskalsin kuunnella itseäni. 

Kaksi vuotta siinä meni, mutta mitään valinnoistani en kadu. Jokaisesta vaiheesta opin paljon ja juuri niiden takia olen tässä valmiina lähtemään maailmalle unelmieni perässä.